Kun taksiyrittäjänä toimiva Kari koeajoi sähköautoja, hän yllättyi erityisesti yhdestä asiasta
Liikenteessä voi bongata yhä useammin äänettömästi kulkevia ja tyylikkäitä sähkötakseja.
Maanantaiaamu ja arki edessä. Aamukahvi, ja keula kohti työpaikkaa. Tällä kertaa lähden pihasta äänettömästi sähkön voimin. Diesel jää pihaan odottamaan viikonlopun mökkireissua.
Moni muukin on matkalla töihin. Liikennevirran mukana lipuessani pohdin, miten viime vuosisadan alussa auto korvasi hevosen vain muutamassa vuosikymmenessä, ja nyt 2020-luvulla me edelleen kuljemme täällä autojemme kanssa – minäkin täysin hiilineutraalilla täyssähköautolla. Miten onkin, ettei autoa korvaavaa kulkuneuvoa ole vielä keksitty?
Olen niin ajatuksissani, että kaistavahti herättelee unihiekat silmäkulmasta. Autoni tekee jo asioita puolestani, huolehtii osaltaan turvallisuudestani. Autojen teknologia kyllä kehittyy nopeasti. Innostun varusteista niin, että vaikka parkkipaikalla on rauhallista, käytän ihan mielenkiinnosta pysäköintiavustinta. Auto sujahtaa sulavasti ruutuun.
Menen myymälään ja avaan työkoneeni. Sähköposti piippaa, eteeni avautuu yhtiön tiedote: ”Pörhö 65 vuotta – meissä on enemmän yritystä”. Aprikoin, mitä kaikkea firma on ehtinyt nähdä 50-luvulta tähän päivään. Teollisen kasvun, öljykriisin, pari lamaa, teknologian kehityksen, pandemian. Nousukausia on tullut ja kriisejä mennyt, mutta autot ovat pysyneet. Tuumaan, että eivät ne hetkeen mihinkään ole katoamassakaan, onhan kaikki infrakin rakennettu autoja ajatellen.
Avaan yrityksen Facebook-sivun, sinne on taas tupsahtanut kysymys asiakkaalta, kysyy Pörhötakuusta. Vastausta naputtaessa hymähdän, kun oivallus pyyhkäisee mieleni yli. Tässäkin yhdistyy kaksi asiaa, miten ”meissä on enemmän yritystä” tulee todeksi arjessa. Myyjät eivät palvele vain puhelimessa, vaan monikanavaisesti, ja tavallista laajempi takuu on lupaus siitä, että menopeli on syynätty peltiä syvemmältä.
Liikkeeseen astuu asiakas, kone saa nyt hetkeksi jäädä. Sisääntulijan kasvoilla on hieman epävarma ilme. Uusi kulkuneuvo olisi mielen päällä, mutta mikä kannattaa laittaa? Mikä on paras vaihtoehto? Kun sähköstä niin paljon puhutaan, mutta miten se lataus ja riittääkö toimintasäde, jos reissuun lähtee? Onko polttomoottori kehno sijoitus? Pitäisikö ennen uuden ostoa sittenkin katsoa, miten lainsäädäntö etenee? Ja miten ne hybridit? Niitä tuntuu olevan kovin monenlaisia…
Tämä on se, mihin meitä myyjiä tarvitaan. Jakamaan asiantuntemuksemme asiakkaan hyväksi. Lainsäädäntöä ei voi kukaan ennustaa, joten ostopäätöstä ei siksi kannata jarruttaa. Ei ole väärää valintaa, vaan kaikki ovat hyviä vaihtoehtoja. Tarve ratkaisee. Millaiselle käytölle auto tulee? Ajetaanko sillä paljon pitkää matkaa vai ehkä enempi kaupungissa? Onko taloudessa kakkosautoa?
Käyttöprofiili selkiytyy vastaus vastaukselta. Merkkiuskollisuudestakin on viitteitä. Hymyilen, samaa maata ollaan. Vitsit, miten paljon autot herättävätkään meissä tunteita. Yhdelle sähköauto tekee hyvän mielen ympäristöystävällisyydellään ja vääntävyydellään, kun taas toiselle iso bensamoottori on se juttu, joka sykäyttää.
Lounastauko tulee. Hurautan keskustaan ja käyn paikallisesta leipomosta täytekakun. Kondiittorin suosituksesta mukaan lähtee kinuskikakku. Takaisin ajellessani mietin, miten tämäkin on tärkeää, että ostetaan paikallisilta. Kuten ne henkilöstön työtakit, jotka tulivat tutusta pukimosta.
Iltapäivällä keitetään kakkukahvit. Juhlitaan, kun Pörhölle myönnettiin Great Place to Work -sertifikaatti. Näin on hyvä, tuumiskelen. Kun on enemmän yritystä.
Rovaniemen Pörhön aluejohtaja